Kallio-liike?

Kallio-liike

Kuva: masmad (cc)

Kallio on Helsingin urbaani sydän, romantisoitu vanha työläiskaupunginosa, joka tunnetaan paitsi opiskelijoiden, boheemien ja kaljasieppojen nykyään yhä enemmän myös lapsiperheiden ja keskiluokkaisten tietotyöläisten kotipaikkana. Kaikille on Kalliossa tilaa.

Kalliossa asuu myös äänekäs joukko nimbyjä (*. Siis niitä tyyppejä, jotka eivät haluaisi oikeastaan mitään eivätkä ketään lähiympäristöönsä. Nimby valittaa leipäjonoista, terasseilta kantautuvasta metelistä, vastaanottokeskuksista, baareista, kodittomien asuntoloista, kaupunkifestivaaleista, graffiteista ja neulanvaihtopisteistä. Häiriöistä. Kalliossa.

Kalliossa ja sen liepeillä asuu, työskentelee ja viihtyy valtava määrä ihmisiä, meitä, jotka itse asiassa pidämme baareista, terasseista ja kaupunkifestivaaleista – eikä meitä häiritse leipäjonot, vastaanottokeskukset, graffitit tai kodittomien asuntolat niiden lomassa. Oletko sinä yksi meistä?

Kalliota koskevissa asioissa kaupungin virallisessa päätöksenteossa kuullaan Kallio-seuraa, joka on vastustanut mm. Hurstin leipäjonoa ja Kaarlenkadun vastaanottokeskusta. Nimbyilläkin on toki oikeus asua Kalliossa ja pitää ääntä, mutta vastapainoksi on tuotava esiin toisenlaisia äänenpainoja. Äänenpainoja, jotka sietävät “häiriöitä” ja haluavat kotikaupunginosaansa musiikkia, tanssia ja katutaidetta.

Leipäjonot on lakkautettava parantamalla sosiaaliturvaa, ei siirtämällä niitä pois ihmisten näkyvistä.

Perustettaisiinko Kallio-liike? Se olisi epämääräisesti järjestäytynyt, puoluepoliittisesti sitoutumaton Kallion liepeillä asuvien, työskentelevien ja oleilevien yhteisö, joka pyrkisi vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä järjestäisi Kallioon block partyja – ja keskittyisi ennen kaikkea välttämään jähmettymistä kaupunginosayhdistykseksi.

*) nimby = not in my backyard

Comments are closed.